Graduni: kaupan ja teollisuuden yritysten vastakkainasettelu

Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-lehti julkaisi graduni pohjalta tehdyn tekstin Vapaasti kaupasta -verkkojulkaisuna osoitteessa https://kauppapolitiikka.fi/vaatekaupan-ja-teollisuuden-yritykset-napit-vastakkain/

Tutkielman otsikko on ”Suomen vaatealan muutokset, kansainvälistyminen ja valtasuhteet”. Se on tarkistettu Helsingin yliopistossa vuonna 2006. Tässä on sen alkuperäinen tiivistelmä.

Graduni käsittelee suomalaisen vaatekaupan ja vaatetusteollisuuden valtasuhteita etujärjestöjen kautta.

Vaatealalla on tapahtunut suuria muutoksia. Ompelijoiden työpaikat hävisivät halvemman työvoiman maihin jo 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Vaatetusteollisuuden yritysten toiminta on muuttunut valmistajista tilaajiksi, suunnittelijoiksi ja markkinoijiksi.

Myös vaatteiden tukkukauppaa harjoittaneiden yritysten toiminnassa on tapahtunut muutos: Tukut ovat muuttuneet ostajista suunnittelijoiksi, brändien rakentajiksi ja markkinoijiksi.

Toisin sanoen teollisuuden ja kaupan yritysten toiminta on muuttunut keskenään samanlaiseksi. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut ilman ongelmia, vaan lukuisat vaatetusteollisuuden yritykset menivät konkurssiin 90-luvulla.

Tutkimusote on pääosin laadullinen. Aineistona ovat vaatealan etujärjestöjen edustajien haastattelut. Aineistossa on myös Suomen ja Euroopan laajuisten etujärjestöjen julkaisuja sekä perustilastoja.

Vaatealan etujärjestöjen suhteiden tutkimista on peräänkuuluttanut kulutustutkija Aulikki Pohjonen. Pohjonen totesi 90-luvun puolivälissä tekemässään selvityksessä, että alan etujärjestöillä oli suuret intressiristiriidat teollisuuden vaatiessa kaupan esteitä ja tukkujen ajaessa niiden poistamista.

Käsillä olevan tutkielman aineiston perusteella intressiristiriidat ovat olleet voimissaan 80-luvun puolivälistä 90-luvun loppuun. Ompelutyön Suomesta pois siirtymisen vaikutuksesta vaatetusteollisuuden etujärjestön kanta on muuttunut kaupan esteitä kannattavasta niiden poistamista ajavaan.

Vastakkainasettelu on hävinnyt. Alojen väliset valtasuhteet ovat muuttuneet ostajille eli kaupan yrityksille edullisiksi valmistajien kustannuksella.

Yhdysvaltalaisen sosiologin Gary Gereffin tutkimusten perusteella vaateala on ollut 70-luvulta lähtien tyypillisesti sellainen, jossa ostajalla on suurempi valta kuin valmistajalla. Väitteeseen liittyy olennaisesti se, että korkeiden työvoimakustannusten maissa sijaitseville kaupoille valmistavat yritykset ovat olleet 70-luvulta lähtien halvemman työvoiman maissa.

Suomen vaateala on alkanut muistuttaa Gereffin antamaa kuvaa 90-luvulla. Kaupan alalla on ollut siitä lähtien enemmän valtaa kuin teollisuudella.

Tulokset ovat Gereffin kuvausten mukaisia myös sen suhteen, että ostajan valta suhteessa valmistajiin kasvaa jatkuvasti. Trendit ovat nopeutuneet, sesongit lisääntyneet ja sarjat eli valmistusmäärät pienentyneet. Varastointi on siirtynyt kaupalta valmistajan kontolle ja myyjän brändeillä markkinointi on tullut alkuperämaalla myymisen tilalle. Lisäksi vaatteiden hinnat ovat laskeneet.

Valmistajayritysten työntekijöistä sekä ympäristön tilasta huolestuneet järjestöt ovat peräänkuuluttaneet ostajayritysten vastuuta. Jotta parannuksia voitaisiin saada aikaan, ostajien tulisi löysentää niskalenkkiään valmistajista esimerkiksi suosimalla pidempiä liikesuhteita.

Vuonna 2022 tyylivirheistä korjattu versio on luettavissa kokonaan osoitteessa:

https://www.vastuututkimus.fi/GRADULOPULLINENkorjattutii20220320.pdf

Minulla on asiaa

…eikä ihan vähän. Saan julkaista näin, mitä haluan!

Käsittelen globaaleja aiheita, kuten kehitys, köyhyys, yritysvastuu, kauppapolitiikka ja ympäristön tila, ja sydäntäni lähinnä on erityisesti Aasia. Olen yhden naisen tietotoimisto.

Minulla ei ole ollut tapana vierastaa suhmuja. Joita vaikuttaa olevan paljon. Uutistoimistot unohtavat monesti tärkeitäkin aiheita, esimerkiksi EU:n päätöksistä harvoin kuulee mitään, vaikka iso osa elämäämme vaikuttavista päätöksistä tehdään siellä.

Juttujani voi ostaa ja tilata ja minuun saa yhteyden vaikka alareunan kommenttilaatikon kautta. Kommentit ovat oikein tervetulleita, ja tarkistan ne ennen julkaisua!

Olen kirjoittanut vaatteiden eettisyydestä Inton vuonna 2013 kustantaman tietokirjan nimeltä Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita.

Tämä on neljäs blogisivustoni. Ne muut ovat:

Ensimmäisen aloitin vuonna 2009, suunnilleen samoista aiheista kuin nyt. https://outimoilala.blogspot.com

Toinen blogisivustoni Vihreän langan sivuilla vuodelta 2011 on jo suljettu ja se käsitteli vaatteiden eettisyyttä: https://www.vihrealanka.fi/blogi/vikatikki

Kolmas käsittelee terveyttä: https://neuvot.fi

Julkaisujani, kuten selvityksiä yritysvastuusta on koostetusti verkkosivuillani: https://www.vastuututkimus.fi/

Tämä nykyinen blogisivusto käsittelee laajemmin taloutta kuin nuo aiemmat, jotka keskittyvät melkein pelkästään vaatetusalan yritysvastuuseen.

Tiedän, että varsinkin monet nuoret ovat kyllästyneet kaupallisuuteen. Minulla ei ole, enkä aio ottaa, sponsoreita.

Mietin vain, että täytyykö kaikki tehdä itse? Olen sosiologi ja vapaa tutkija, ja työni on akateemisen tutkimuksen ja tutkivan journalisimin välitä. Minulle on sanottu, että tutkijoiden tehtävä on pureskella tietoa ja tehdä sitä tunnetuksi. Maailmassa on järkeä. Joten tässä sitä nyt tulee.